keskiviikko 29. helmikuuta 2012

Onnellista karkauspäivää – ja niitä hamekankaita

Karkauspäivänä MYÖS NAISILLA on lupa kosia, herranen aika sentään – onneksi tämä perinne on jo häipymässä unholaan, sillä kai meillä naisillakin on lupa pyytää urhoa alttarille missä ja milloin vain. Erkele.

Hamekankaat kuitenkin kelpaisivat – missä ja milloin vain. Kysyin eilen Sulholta, josko voisin kosaista häntä vähän niin kuin uudestaan, jotta saisin vähän hamekangasta.

Perinteen mukaisestihan kosinnasta kieltäytyvä mies antaa naiselle hamekangasta – koska hän on jo kerran kosinut ja minä vastasin kyllä, niin hän voi aivan hyvin tällä kertaa kieltäytyä ja ostaa jotain kivaa (MUL-LE) sen sijaan.

Esimerkiksi nämä hamekankaat kelpaisivat vallan mainioisti esimerkiksi häämatkalle:










Huomasinpas, että Nellyn valikoimiin on tullut myös... öh... hääpuku?


Kaikki kuvat Nelly, tietty:



<3 Choco

Ps. Löytyykös lukijoistani miestään kosasseita? Kertokaahan tarinanne kommenttiboksissa :).

6 kommenttia:

  1. Minä kosin ja hamekangasta saan! <3

    (ihan ollaan siis puhuttu alusta saakka, että naimisiin ei mennä, että ei tarvii yhtään olla surku mun puolesta ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No hei mutta mähän olen vaan superiloinen, että teikä saa komean hamekankaan!

      Mun miehelle tää ei menny läpi enää, pah.

      Poista
  2. Siis tuo perhosmekkohan sun on pakko saada häämatkalle! PS. Kiitos iiiiiihanasta postista joka saapui meille tänään!!! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No on todellakin! Sulho sais sen ostaa mulle, harmi että on jo kosittu ;D.

      Ja ollos hyvä, kivat että tulivat perille.

      Poista
  3. Mä kosin miestäni neljä vuotta sitten karkauspäivänä. Olin suunnitellut laittavani ruokaa, laittautuvani nätiksi jne... No, olin 40 asteen kuumeessa, varmaan ihan hirveän näköinen. Soitin miehelle töihin ja sanoin että herättää minut kun tulee kotiin jos satun nukkumaan, olisi tärkeää asiaa. Kun hän tuli kotiin, olisin halunnut siistiytyä vähän, mutta mies huolissaan halusi heti tietää, mikä asiani oli... :D
    Sulhon ensireaktio (vastaus?) oli: "Ei j*malauta, onko tänään SE päivä?!?" Olin ostanut sormukset valmiiksi, eli ihan tosissaan oltiin. Mies vaan ei olisi ikinä osannut odottaa moista. Seuraavaksi sulho sitten totesi, että minulla on niin kallis mekkomaku, että kai se on pakko suostua :D. Ei mennyt ihan perinteisen kaavan mukaan, mutta lopputulos on sama. Kohta ne häät sitten vihdoin koittavat <3

    Tuo pitsimekko on aivan ihana! Mies voisi vaikka ostaa sinulle jonkun noista kun häihin on aikaa esim. kuukausi? Harjoitteluhuomenlahjana? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi ihana tarina! Tosin kosintaan suostumisen lisäksi olisin halunnut VIELÄ LISÄKSI sen hamekankaan :D.

      Poista